Jukola on jälleen takana ja on aika summata tapahtumat. Oma suoritukseni ei valitettavasti ollut parasta. Ykköstä pummasin jonkin verran, sillä juoksin liikaa oikealle. Sen jälkeen alkoi sujumaan joitain pikku virheitä lukuun ottamatta. Puolessa välissä tulikin sitten sortuminen. Hieman ennen jouduin rämpimään pusikossa epäonnistuneen mäen kiertämisen seurauksena ja se koetteli pikkuisen. Puolessa välissä pummasinkin mäkirastia. Samaan syssyyn sain oksaa silmääni (en onneksi pahasti, vettä alkoi vain vuotamaan pikkuisen) ja nilkka alkoi kipeytymään. Rasti onneksi löytyi ja matka jatkui, mutta rupesin olemaan niin henkisesti kuin fyysisesti puhki. Loppu radalla tuli aika lailla pummeja ja vaihdossa meinasi ankkurimme saada väärän kartan. Onneksi huomasi väärän kartan ja sain annettua oikean tilalle.
Nyt onkin katseet sitten suunnattu tulevaan. Nyt väännetään PK-pitkiä syksyä varten, jotta jaksaa syksyn pitkänmatkan kisat. Nyt on myös tarkoitus antaa näyttöjä Ungia varten. "Minä vedänkin vaihteen kakkoselle" ja siteeraankin vielä lisää Tuntemattoman Koskelaa tähän loppuun. Hyvä suunnistusohje:
"Kiiru on pidettävä ajallansa, mutta hätäilen tekemällä ei tuu muuta kuin kusipäitä mukuloita."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti